Individual Notes
Note for: Ericus Christian Orenius, 17 JUN 1658 - 9 DEC 1739
Index
Individual Note: Suomusjärven kappalainen 1702-1740. Lopen kirkkoherran Christien Oreniuksen poika.
Individual Notes
Note for: Carl Carlsson von Lindelöf, 1635 - 17 AUG 1704
Index
Occupation: Adlad ryttmästare
Individual Notes
Note for: Laurenzdotter , -
Index
Occupation: pormestarin tytär
Individual Notes
Note for: Christiernus Orenius, 1628 - 1691
Index
Occupation: Kirkkoherra
Individual Notes
Note for: Carl Henriksson von Lindelöf, 1605 - 1668
Index
Occupation: Korpraali
Burial: Individual Note: Karl oli Henrik Hansson Lindelöfin ja Anna Gyllenloodin avioton poika.
Individual Notes
Note for: Henrik Hansson von Lindelöf, 1569 - 1639
Index
Occupation: Hovijunkkari
Burial: Individual Note: Leila Web Site / Leila Sederström: Henrik Lidelöfillä ei ollut lapsia vaimonsa Saara Skytten kanssa.
Karunan Hintsholman herra, omisti myös Piikkiön Tuorlan.
Individual Note: Kuva lisättiin Smart Match'ina omistajan Eero Ignatius sukupuusta 'The IGNATIUS Family and our Ancestors \ Relatives of Johan Lorentz Lagus'
Individual Notes
Note for: Anna Bengtsdotter Gyllenlood, 1585 - 16 JAN 1633
Index
Burial:
Individual Notes
Note for: Bengt Gyllenlood, 1534 - 27 SEP 1609
Index
Occupation: Turun linnan päällikkö
Occupation: Ruotsin kuninkaallisen laivaston amiraali
Burial: Individual Note: Oscar Nikula, Helsingfors 1938: Tenala och Bromarf socknars historia II, s. 276 : Olsböle
"Den 15 maj 1579 förlänade konung Johan III ett hemman i Olsböle, fyra i Hellsby, två i Stocksböle och ett i Lindsby på behaglig tid till sin amiral Bengt Severinsson Juusten, som 1591. adlades med namnet Gyllenlood. Lägenheten i Lindsby, sin moders hemby."
Individual Note: Bengt kuului tunnettuun viipurilaiseen porvarissukuun Juusteen. Kuollut n. 1609. Aateloitu amiraali. Turun linnan päällikkönä 1597. Aateloitiin nimellä Gyllenlood vuonna 1594 ja tuli samalla tämän suvun kantaisäksi.
Individual Note: till Olsböle i Tenala socken i Finland. Född sannolikt före 1550, enär han redan 1563 såsom »dräng» följde sin farbroder biskop Paul Juusten på biskopsting. Hövidsman vid skeppsflottan 1568. Sändes 1573 till Finland att biträda vid flottans utredning. Ståthållare på Reval 1575-09-30. Fast underamiral 1578–15792. Amiral över flottan på Narvas farvatten 1578. Därtill förordnad2 1579-02-14. Erhöll i förläning Tavastby i Helsinge socken s. å. 15/5. Amiral över skeppsfolket i Finland, på Viborgs och Helsingfors skeppsgårdar samt över Kexholmsflottan 1582–15902. Befallningsman på Kexholm 1590-06-25. Adlad 1591-08-18, sedan han året förut 4/7 fått konung Johans försäkran på sköldemärke och adelsstånd. Överstearklimästare 1591-07-29. Befallningsman på Åbo slott om hösten 1595. Uppgav slottet till hertig Carl 1597-09-29 och fördes fången till Sverige. Frigiven något före 1602-02-09, vilken dag han i Åbo bland Finlands adel underskrev trohetsförsäkran till hertig Carl. Underamiral i Hans Bielkenstiernas flotta på Narvas farvatten2 s. å. 9/8. Återfick sina förbrutna gods s. å. 14/8. Förordnad amiral över några finska skepp till Rigas farvatten2 s. å. 27/9. Amiral över flottan på Narvas farvatten 1604-04-23. Erhöll fullmakt 1607-05-06 att leda kanalarbetet mellan Lappvesi sjö och Juustila invid Viborg, varmed han fortsatte ännu sommaren 1608. Död 1609-09-27 (23/9 enl. gravsten) på Olsböle och begraven s. å. 29/10 i Tenala kyrka, där hans vapen uppsattes.
Bengt Severininpoika (Söfringsson) Gyllenlood, *1534A, †07.1609, Tenhola, Olsböle, haudattu Tenholan kirkkoon. Amiraali,Turun Linnan päällikkö 1597. Adlad 1594, stamfader for adliga ätten n:r 216, Gyllenlood.. Hämeenkylän kartano on saanut alkunsa 1580, jolloin amiraali Juusten - sittemmin Gyllenlood - yhdisti maihinsa kahdeksan naapuritilaa. Kartanon rakennukset ovat pääosin hyvässä kunnossa ja Engelin piirtämä empire tyylinen päärakennus on oiva näyte entisaikojen rakennussuunnittelusta ja rakennusalan osaamisesta.
Isä: Severin Pederinpoika ( Severin Söfring Pedersson) Juusten, Äiti: N. Juttila, Oli Turun linnan päällikkönä 1597. Aateloitiin nimellä Gyllenlood no 216 vuonna 1594 ja tuli samalla tämän suvun kantaisäksi. Puoliso: Brita Eriksdotter. Vanhemmat: Erik Sigfredsson ja Margaretha Larsdotter
http://www.archive.org/stream/bidragtillknne1314fins#page/n157/mode/2up
Source:Genos 55(1984), s. 49-59 at http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm
Kansallinen elämänkerrasto, III osa, J-Malmivaara, W. Suomen Historiallisen seuran valitsema toimitus, WSOY Porvoo 1930
Juvelius, E.W: JUUSTEN, PENTTI SEVERINPOIKA, amiraali, synt. todennäköisesti ennen v:ta 1550, kuol. Olsbölessä Tenholassa syysk. 23 p. (toisen tiedon mukaan 27 p.) 1609). Vanhemmat: Hauhon kirkkoherra S ev e r i J. ja hänen vaimonsa, joka nähtävästi kuului aateliseen Juttilan sukuun. J. mainitaan jo 1568 laivanpäällikkunä. Viisikolmattavuotisessa Venäjän sodassa hän oli mukana koko ajan ja palveli etupäässä laivastossa, mutta myös.tykistön päällikkönä ja linnanvoutina. Alkuaikoina hän oli päällikkönä laivastossa, joka risteili Suomenlahdella kaapaten ja tullia kantaen. V. 1576 hänestä tuli Tallinnan vouti, jona hän oli vielä seur. v. Kun Henrik Klaunpoika Horn 1578 teki hyökkäyksen Inkeriin, seurasi J. hänen joukkojaan tykistön päällikkönä. Myöhemmin sam. v. aliamiraaliksi nimitettynä hän taas kaappaili laivoja Suomenlahdella ja kantoi tullia. Kesällä 1579 hän yritti saamansa käskyn mukaan valloittaa tärkeän ja kauan tavoitellun Narvan mereltä käsin, mutta ei siinä onnistunut. Samana vuonna piti hänen tukea meren puolelta Henrik Klaunpojan maan puolelta tekemää hyökkäystä Narvaa vastaan ja hän sai myös tehtäväkseen viedä Hornin piiritystykistön Tallinnasta Narvan edustalle. Mutta J. viivytteli niin, että Hornin yritys epäonnistui ja Narva jäi vieläkin saamatta. Ilmeisestikin J. tahallaan vitkasteli, koska ei suonut Hornille Narvan valloittajan kunniaa. Hän joutui epäsuosioon ja pääsi vasta 1582 armoihin. Silloin Juhana III uskoi hänelle Suomessa olevan meriväen ynnä äsken vallatussa Käkisalmessa sijaitsevan Laatokan laivaston päällikkyyden. Pontus De la Cardien Pähkinäsaaren retkellä sam. v. J. oli mukana ja toi Käkisalmesta kuusi laivaa Nevajoen niskaan estämään piiritettyjä saamasta apua. Mutta Pähkinälinnaa ei kuiteakaan vielä saatu valloitetuksi. Laatokan laivaston päällikkönä J. pysyi v:een 1590. Käkisalmen päälliköksi hänet sen ohessa määrättiin 1589. Kahta vuotta myöhemmin hän tuli ylivarusmestariksi ja 1594 valtakunnan varuskamarin päälliköksi. V. 1591 hänet aateloitiin nimellä Gyllenlood. Kun Juhana III:n kuoltua valtataistelu Kaarle herttuan ja Sigismundin välillä alkoi, liittyi J. Klaus Flemingin johtamaan Sigismundille uskolliseen Suomen aatelistoon. Hän olikin marskin parhaita ja uskollisimpia miehiä, joka ei antanut houkutusten eikä peloitusten vaikuttaa itseensä. Kun Sigismund saapui kruunattavaksi Ruotsiin ja marski lähti häntä vastaan Danzigiin 1593, määräsi tämä J:in eräitten muitten Suomen herrojen kanssa Turun linnan päälliköksi. Marskin miehenä hän myös 1596 tutki talonpoikain valituksia Kymenkartanon ja Turun lääneissä. Flemingin kuolemasta tiedon saatuaan hän toimitti tämän ruumiin Turkuun ja auttoi yhdessä muitten Suomen herrojen kanssa hänen leskeään Ebba Stenbockia järjestämään Turun puolustuksen, kun herttuaa kesällä 1597 odotettiin sotaväkineen Suomeen. J. oli myös Turun linnan päälliköitä, kun se syyskuussa samana vuonna antautui. Hänen ahneutensa ja kitsautensa syyksi on osittain pantu se yleinen tyytymättömyys, mikä sekä laivamiesten että muun sotaväen keskuudessa piirityksen aikana oli havaittavissa ja joka lopulta ratkaisi puolustajien kohtalon: kerrotaan näet hänen petollisesti pidättäneen itselleen osan miehistön palkasta. Jo aikaisemmin hän oli tunnettu tavattomasta ahneudesta ja omanvoitonpyynnistä. Nyt J. joutui muitten mukana vangiksi ja vietiin Ruotsiin. Helrnik. 1602 Turussa pidetyssä Suomen aatelisten kokouksessa hän oli saapuvilla ja vannoi uskollisuudenvalan Kaarle IX:Ile. Samana vuonna hän sai takaisin myös joitakin tilojaan, jotka hänen vankeutensa aikana oli häneltä riistetty, ja myöhemmin häntä käytettiin valtakunnan julkisissa toimissa. Mutta epäluuloinen Kaarle kuningas ei koskaan täydelleen luottanut niihin miehiin, jotka olivat ase kädessä taistelleet häntä vastaan, ja S:kin kutsuttiin kahteen otteeseen (1603 ja 1606) vastaamaan häntä vastaan nostettuihin syytteisiin. Kesällä 1607 kuningas käski hänen ruveta kaivauttamaan kanavaa Juustilan ja Lapveden välille - siis jatkamaan Eerik Bielken vuosisataa aikaisemmin aloittarnaa työtä. Mutta tämä kanava ei valmistunut; paikkakunnan rahvas, jonka työvelvollisuudeksi se pantiin, osoittautui vastahakoiseksi, ja jo syksyllä 1609 J. kuoli. Hänet on haudattu Tenholan kirkkoon..." Yrjö Koskinen, Nuijasota (2:nen painos 1877); W. Tawastjtjerna, Pohjoismaiden viisikolmatta vuotinen sota (1920); sama, Pohjoismaiden sota 1590-95 (1929).
Individual Note: Kuva lisättiin Smart Match'ina omistajan Matti Kujala sukupuusta 'Kujalan sukupuu \ Sukupuu'