Rautajärven ja Kantolan kartanoiden historiaa

Rautajärven ja Kantolan kartanot ovat alunperin kuuluneet Sääksmäellä sijaitsevan Lahisten kartanon alaisuuteen. 1600-luvun alussa kartanot siirtyivät De la Motte -suvulle.

1400-luku  Alkuun

1420, 1440 Lahisten kartanon omistajista tunnetaan rälssimies Olavi Juhonpoika (SKS).
1455 Lahisten kartanon omistaja tuomari Olof Tavast, ennen vuotta 1455-1460 (SKS).
1461 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja Olof Tavastin vävy laamanni Erik Bitz, Olof Tavastin ainoan perijän Märtä Olofintyttären mies. (SKS).
1480 Padankoski mainitaan ensimmäisen kerran (HLTH1 sivu 718), ennen vuotta 1487 (HLTH1 sivu 788).
1485 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1485-1500 kihlakunnantuomari Olof Jönsson, Erik Bitzin ja Märtä Olofintyttären tyttären Annan mies. (SKS).

1500-luku  Alkuun

1500 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1500-06 laamanni Henrik Bitz, Olof Jönssonin lanko. (SKS).
1506 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1506-49 Anna Tott, laamanni Henrik Bitzin leski. (SKS).
1511 Rautajärvi mainitaan ensimmäisen kerran Henrik Bitzin kuoleman 1506 jälkeen 1511 tehdyssä pesänjaossa (AM-A).
1524 Rautajärvi mainitaan ensimmäisen kerran (yksi talo jo 1503) Lahisten alainen lampuoti, aikoinaan jo ritari Olavi Tawastilla. Henrik Bitz nuoremman leski Anna Hansintytär Tott (HLTH1 sivu 722).
1531 Rautajärvi mainitaan ensimmäisen kerran Anna Tottin tileissä Ruotsin Valtakunnanarkistossa. (SKS).
1532 Rautajärvellä kaksi rälssitilaa. (SKS).
1544 Tytär Anna Klemetintytär Hogenskild. Niilo Pietarinpoika Bielke ja toinen avioliitto, poika Hogenskild Bielke (HLTH1 sivu 722).
1549 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1549-90 Anna Hogenskild, valtaneuvos Nils Bielken leski. (SKS).
1550-luvulla Vahdermetsässä oli torppa, omistajat Sotjalan kylä ja Hyvikkälän herra Eerik Spåre (HLTH1 sivu 714).
1571 Jöns Skytte omisti 1571 Kasiniemen lampuotitilan (HLTH1 sivu 721).
1573 Ämmätsä oli Kyttälän kantatila. Siitä miten joutui Skytten suvulle ei ole tietoa (HLTH1 sivu 722).
1577 Jöns Skytte ostanut verotilan (AM-A).
1586 Hogenskild Bielkellä Kyynärön ja Vahdermetsän torpat (HLTH1 sivu 720).
1587 Hogenskildille lisää 4 rälssiä, joista yksi oli Rautajärvi. Kyliä Kohijoki, Ämmäis, Vahdermetsä. Luopioisissa 11 taloa. (AM-A).
1500-luvun lopulla Rautajärvellä neljä rälssitilaa. (SKS).
1590 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1590-99 valtaneuvos Hogenskild Bielke. (SKS).
1599 Rautajärven neljä rälssitilaa menetettiin kruunulle. (SKS).

1600-luku  Alkuun

1600 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistajaksi kenraalimajuri Samson De la Motte (k.noin 1620) (SKS).
1600 Lahisten (kuningas Kustaan) läänityksiä (AM-A).
1603 Rautajärvellä 4 taloa, Kantola, Kyynärö, Ämmätsa (lampuotina Lars), Vahdermetsä (AM-A).
1604 De la Motte, paitsi Ämmätsä Skyttellä (AM-A).
1606 Rautajärven tilat lahjoitettiin Karl ja Frans De la Mottelle. (SKS).
1606 Kantolan kartano muodostui kahdesta De la Mottelle lahjoitetusta tilasta, jotka mahdollisesti olivat olleet vanhaa rälssiä ja menetetty kruunulle v. 1599 (ne eivät nimittäin esiinny aikaisemmin verokirjoissa. (SKS).
1606 Kantolan kartanon omistajaksi luutnantti Frans De la Motte (k. ennen 1639) ja tämän veli ratsumestari Karl De la Motte (k.1653). (SKS).
1609 Kyynärö torppana (AM-A).
1613 Kustaa II Adolf (AM-A).
Noin 1620 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistajaksi ratsumestari Karl De la Motte (k.1653) (SKS).
1631 Kylä (AM-A).
1636 Ensimmäinen asuja Kantolaan. Kyynärö ja Vahdermetsä torppia (AM-A).
1636 Kantola nautti säterivapautta vuodesta 1636 (SKS).
1637 Kantolaan säteri (AM-A).
1640 Ltn. Frans De la Motte k. 1645 (AM-A).
1641 Anna Dyckert (AM-A).
1648 Kantola tilan omistaja vaihteli rouva Munck (AM-A).
1653 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistajaksi ratsumestari Karl De la Motte nuorempi (s.1641, k.1676), Karl De la Motte vanhemman (k.1653) poika. (SKS).
1653 Kantolan kartanon omistajaksi ratsumestari Karl De la Motte (k.1676), Karl De la Motten k.1653 poika. (SKS).
1675 Gabriel Melart (Melartopeus) Sääksmäen kruunuvouti, pappissukua. Lemmettylä Wallenius, Haltia Cajander, kaksi pappissukua. Ensimmäinen pappi Luopioisissa Säynäjärven isäntä papin ratsumies (AM-A).
1676 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistajina ratsumestari Karl De la Motten (k.1676) perilliset. Rautajärvi vuoteen 1695, Lahinen vuoteen 1701 asti. (SKS).
1676 Kantolan kartanon omistajaksi Katarina Munck (af Fulkila) (k.1694), ratsumestari Karl De la Motten (k.1676) leski. (SKS).
1682 Johannes Petri (AM-A).
1683 Rautajärven tilojen lahjoitus De la Motteille peruutettiin. (SKS).
1683 Kantolan säterivapaus peruutettiin, mutta myönnettiin Katarina Munckille elinaikaisläänitykseksi ja hänenen kuolemansa jälkeen muodostettiin säteriratsutilaksi. (SKS).
noin 1695 Rautajärven tiloista Pietilästä muodostettiin ratsutila ja Mikkola, Kollanen ja Sipilä sen augmenteiksi. (SKS).
1695 Kantola muodostettiin säteriratsutilaksi Katarina Munckin kuoleman 1695 jälkeen. (SKS).
1695 Rautajärven omistajana Sipi Sipinpoika 1695-1713. (SKS).

1700-luku  Alkuun

1700 Kantolassa eikä Rautajärvellä ole torppia. (SKS).
1707 Kantolan omistajana ratsumestari Berndt Otto Stackelberg 1707-. (SKS).
Isonvihan jälkeen Kantolan tilat otettiin yhdysviljelykseen. (SKS).
1726 Rautajärven omistajana Erik Stoltman 1726. (SKS).
1727 Rautajärven omistajana kruununvouti Gabriel Melartopaeus 1727-43. (SKS).
1727 Kantolan omistajana kapteeni, veronkantokirjuri Gustav Leps 1727-30. (SKS).
1731 Kantolan omistajana kruununvouti Gabriel Melartopaeus 1731-43. (SKS).
1744 Rautajärven omistajana kruununvouti Gabriel Melartopaeuksen leski Anna 1744-45. (SKS).
1744 Kantolan omistajana rehtori, kirkkoherra Gabriel Melart(opaeus) 1744-69. (SKS).
1746 Rautajärven omistajana Gabriel ja Anna Melartopaeuksen vävy kihlakunnankirjuri Gabriel Bomberg 1746-61. (SKS).
1758 Rautajärven tiloista Pietilän ratsutila ostettiin perinnöksi. (SKS).
1758 Kantola ostettiin perinnöksi. (SKS).
1760 Rautajärven tiloista Pietilän ratsutilan augmentit Mikkola, Kollanen ja Sipilä ostettiin perinnöksi. Augmentit olivat päätilan lampuotitiloina. (SKS).
1761 Rautajärven omistajana kihlakunnankirjuri Gabriel Bombergin leski Hedvig 1761-63. (SKS).
1763 Rautajärven omistajana Hedvigin toinen mies likvidaatiokomissaari Henrik Kellroos 1763-86. (SKS).
1769 Kantolan omistajana Axel Fredrik Favorin 1769-99. (SKS).
1787 Rautajärven omistajana asessori Axel Fredrik Favorin 1787-1806. (SKS).

1800-luku  Alkuun

1800 Kantolassa torppia 26. (SKS).
1800 Rautajärvellä torppia 20. (SKS).
1800-luvulla Rautajärven tiloista Pietilän ratsutilan augmentit Mikkola, Kollanen ja Sipilä otettiin päätilan kanssa yhdysviljelyyn. (SKS).
1800 Kantolan omistajana eversti Gustav Karl Palmfelt 1800-56 (Axel Fredrik Favorinin vävy). (SKS).
1807 Rautajärven omistajana luutnantti Klaus Robert Favorin 1807-28. (SKS).
1828 Rautajärven omistajana Klaus Robert Favorinin sisarenpoika varatuomari Axel Gustav August Palmfelt 1828-76. (SKS).
1856 Kantolan omistajana varatuomari Axel Gustav August Palmfelt 1856-76. (SKS).
1879 Rautajärven omistaja Axel Gustav August Palmfeltin vävy kamarijunkkari, kreivi Karl Magnus Mauritz Armfelt 1879-1890. (SKS).
1879 Kantolan omistajana kieltenopettaja Nils Gustav Hammarén 1879-94. (SKS).
1891 Rautajärven omistaja taloustirehtööri Karl (Kalle Antinpoika) Pätiälä (k.1919) 1891-1919. (SKS).
1894 Kantolan omistajana Kaarlo Kustaa Pätiälä 1894-1931, Karl (Kalle Antinpoika) Pätiälän vanhin poika. (SKS).

1900-luku  Alkuun

1900 Kantolassa torppia 35. (SKS).
1900 Rautajärvellä torppia 23. (SKS).
1919 Rautajärven omistajiksi Karl (Kalle Antinpoika) Pätiälän poika Lauri (k.1950) ja Salli (o.s. Sohlberg, k.1978) Pätiälä. (SKS).
1931 Kantolan omistajana Kantolan Kartano Oy 1931-34. (SKS).
1934 Kantolan omistajana Asutushallitus 1934-35. (SKS).
1935 Kantola (noin 5000 ha) palstoitettiin ja tonttialueesta ja sen lähimmästä ympäristöstä muodostettiin Länsi- ja Itä-Kantolan tilat. (SKS).

Lähteet  Alkuun

AM-A Anneli Mäkelä-Alitalo, esitelmä 2.2.2010 Luopioinen Mikkolan navetta
HLTH1 Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1, Y.S. Koskimies 1985
SKS Suomen kartanot ja suurtilat III, Eino Jutikkala - Gabriel Nikander 1945, sivut 108, 295-298.

Anna Hansintytär Tott  Alkuun

(Lähde: Seppo Suvanto: Tott, Anna Hansintytär (1478 - 1549), 28.11.2000 Kansallisbibliografia, viitattu 28.3.2011 http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/26/ )

Ritari Olaf Tavastin (k.1460) ainoa perijä oli Märtä Olafintytär.
Märtä Olafintytär avioitui laamanni Erik Bitzin kanssa. Heillä kaksi lasta Henrik ja Anna. Henrik ja Anna perivät äitinsä Märtä Olafintyttären.
Henrik Bitz (noin 1548 - 1506) oli Suomen rikkaimpia maanomistajia. Henrik oli siis Olof Tavastin tyttären Märtän poika.
Anna Hansintytär Tott (1478 - 1549) valtarouva, maanomistaja, vihittiin valtaneuvos Henrik Bitzin kanssa 9.9.1498. Henrik Bitzin kuoleman jälkeen 1511 tehdyssä pesänjaossa Anna Hansintyttärelle tulivat mm. kolme Luopioisten Rautajärven tilaa. Pesänjakoasiakirja on ensimmäinen, missä Rautajärvi mainitaan.
Klemet Hogenskild (k.1512) oli Anna Hansintyttären toinen mies. Hänen kanssaan tytär Anna Klemetintytär Hogenskild.
Anna Klemetintytär Hogenskild (1513 - 1590) peri äitinsä Anna Hansintyttären kuoltua 1549 äitinsä koko omaisuuden.
Anna Klemetintytär avioitui 1537 Nils Pederinpoika Bielken (k.1550) kanssa.
Hogenskild Bielke (1538-1605) Nils Pederinpoika Bielken ja Anna Klemetintyttären poika.
Valtaneuvos.